Upea, ihana Nizza oli kyllä kaikkea mitä Juliette meille lupasi. En oo aiemmin ollut Etelä-Ranskassa ja nyt kyllä ihmettelen miksi. On ihanaa saapua paikkaan, jossa voi ymmärtää mitä lukee ja samoin tajuaa mitä ihmiset ympärillä puhuu. Ei mulla ollut aavistustakaan, että peruskoulun ja lukion jäljiltä mulla on vielä näinkin paljon ranskaa aivoissa. :)
Julietten perhe oli kentällä vastassa ja lopulta kävi niin, että Julietten isä nappas meidät tytöt matkalaukkuinemme autoonsa ja heitti meidät hotellille kun taas perheen äiti, sisko ja siskon mies lähti bussilla raahaamaan Julietten laukkua kotiin. Oli vähän noloa etenkin kun takapenkillä istui neljä tyttöä jättimäinen matkalaukku sylissään. Tuli vähän Antalyaan lähtö mieleen.
Seuraavana päivänä nähtiin taas Julietten perhe kun mentiin niiden kotiin lounaalle. Oli tosi jännä nähdä oma kaveri noin kotioloissa kun on niin pitkän aikaa tottunut näkemään sen vaan kampuksella oman huoneen kopiossa. Mutta ihana perhe oli ja toivon, että joku päivä vielä palaan Nizzaan ja voin tavata ne uudestaan.
Nizzassa syötiin muuten lähinnä italialaista ruokaa; pizzaa, gnocceja ja jäätelöä. Samaten löysin kans Magnersia tarjoilevan baarin, jossa katsottiin Hollanti-Saksa -ottelu. Oltiin tietty baarin ainoa pöytä, joka kannatti Hollantia, mutta väliäkös sillä.
Tiistaina kavuttiin ylös kukkulalle katsomaan upeita näkymiä ja keskiviikkona mentiin junalla upealle rannalle, josta turistit ei oo kuulleetkaan. :) Rannan jälkeen koitti hyvästien aika ja sit meitä olikin yhtäkkiä enää vaan kolme kaverusta matkalla Marseilleen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti