Spring Break pt2

oho, päivällinen venyi näköjään päivällä. ;)

Hotellilla oli oma ranta, joka oli oikein mukava paitsi siltä osin kun pehmoisen hiekan ja vesirajan välissä oli muutama metri inhoja pikkukiviä, joiden päällä ei todella ollut kiva kävellä paljain jaloin. Mut joo, hotellimajoitukseen kuului aamiainen, lounas, päivällinen ja rajaton määrä alkoholia aulabaarista. :) Käytiin ekalla lounaalla ennen kuin mentiin edes meidän huoneisiin ja ah kun oli ihanaa syödä jotakin muuta ruokaa kuin koulun ruokalan tarjoamisia tai Piazzan wräppejä/sandwichejä/pastoja... Välttelin riisiä, pastaa ja perunaa hotellilla ja söin kaikkea muuta oikein herkullista muonaa. Ja voi hyvä luoja sitä jälkkäreiden määrää mitä tuli ahmittua tuolla. Ne oli onneks aika pieniä paloja, mut kun melkein jokaista piti maistaa, niin kyllä siitä aina aikamoiset määrät sai vedellä. Huoh, en todellakaan uskalla mennä vaa'alle pariin viikkoon. Sitä ennen voisi aloittaa herkkulakon ja käydä lenkillä joka aamu. Kävin kyllä jo tänään ja oli aika tuskan takana saada edes kolme kilsaa vedettyä. Huh huh. Täytyy vähän terästäytyä.

Mut juupa, lauantaina käveltiin sit lounaan ja huoneisiin siirtymisen jälkeen vähän rannalla ja mä ja Virpi pulahdettiin mereen, joka oli hyytävän kylmää...Mähän en siis normaalisti ui ellei vesi oo vähintään 24 astetta, joten tää reissu oli erittäin epätavallinen tossa suhteessa. Rannalla tuuli kauheesti, joten siirryttiin sisään ja käytiin sisäaltaalla uimassa ja vähän hamamissa hikoilemassa. Sit valmistauduttiin päivälliselle ja myöhemmin illalla lähdettiin shuttlella Antalyan keskustaan klubittamaan. Mentiin ekaks Sohoon, jonka ovella meidän laukut tarkistettiin ja vesipullotkin takavarikoitiin. Sisällä oli pelkästään miehiä ja muutamia horoja, ei tanssilattiaa, tuolien sijaan oli pelkkiä korkeita pöytiä ja musiikki oli superällöä teknoa. Kenelläkään ei ollut kovinkaan hauskaa ja jos oltais haluttu jäädä sinne, niin meidän ois pitäny ostaa juomia...mut pelkästään olut makso siellä 20 liiraa! Jonkun aikaa siellä seisottiin ja pähkäiltiin mitä tehdä, kunnes päätettiin jatkaa matkaa. Mentiin sit semmoseen räkäläklubiin, jossa soi hyvä popitusmusa, mut siel ei toisaalta ollut juuri ketään. Istuskeltiin tyttöjen ja Onurin kanssa partsilla pelaten "I've never" -peliä ja jätkät tuli sit sanoon et ne lähtee toiselle klubille ja tulee sit joskus takas. Meidän pelin jälkeen me sit päätettiin seurata jätkiä ja ne oli aivan mahtavassa paikassa, jossa livebändi soitti ihanaa musiikkia! Jätkät tosin vaan istui ja joi oluitaan, mut me tytöt + Jean-Marie tanssittiin kuin viimeistä päivää.

Loppujen lopuks meillä oli tosi hyvä ilta, mutta ilmeisesti jätkät sai päähänsä että olis pitäny jäädä ekaan klubiin ja sit ne syytti lopun reissua meitä kaikesta mikä meni vähänkin pieleen. Ja etenkin jos me tytöt ei haluttu osallistua johonkin niiden ehdottamaan typerään ajanviettoon, niin me ollaan kuulemma nirppanokkia, joiden mielestä kaikki maksaa liikaa. Siitä sit alkoi meidän kilpailu siitä kenellä on parempi reissu; tytöillä vai jätkillä. Sunnuntaina mentiin tyttöjen kanssa päivällä Kemerin keskustaan kävelemään ja shoppailemaan kun sää oli vähän turhan kehdo rannalla makoiluun. :P Jätkät tietty nukkui jonneki kahteentoista kunnes sai itsensä väännettyä lounaalle ja hierontaan. Illalla tsekattiin hotellin klubi, jossa soitettiin pelkkää turkkilaista musaa kunnes me tultiin sisään. Sitten alkoi kuulua länsimaalaista musaa ja kaikki turkkilaiset katosi tanssilattialta.. Whatever, oli hauskaa! :)

Maantaina oli luvassa vesiputous Antalyan rannikolla, Lara beach ja Antalyan vanha kaupunki + satama. Eipä halunneet jätkät tulla tonnekaan, mutta samapa tuo, sillä meidän taksiin mahtui muutenki vaan kahdeksan tyyppiä. Meillä oli siis sama taksi käytössä koko päivän 10:30 - 18:00 ja meidän kuski vaan venas meitä aina kun haluttiin pysähtyä ja kierrellä jossain. Makoiltiin esim. rannalla pari tuntia (uin taas meressä) ja kuski venas parkkiksella kun kyllästyttiin löhöilyyn. Vanha kaupunki oli tosi kaunis etenkin ihanassa auringonpaisteessa, mutta voi tyttöraukkoja kun ne paloi ton päivän seurauksena ihan totaalisesti. Hotellilla käytiin taas syömässä ja tuntui todella ihanalta kun oltiin jätetty sinä päivänä lounas kokonaan väliin. Ah, vatsat sai vähän tasoittua ennen mättöä. Istuskeltiin sit aulabaarissa jätkien kanssa kunnes ne yhtäkkiä katosi jonnekin. Soitettiin niiden perään jossain vaiheessa et mihin ne meni, mut saatiin vastaukseks vaan et ne on "Secret placessa". Et ilmeisesti ne ei sit halunnu hengaa meidän kanssa. Mä, Virpi ja Nancy jäätiin vielä aulaan kun muut tytöt meni nukkumaan ja me nähtiin Carlo ja jäätiin ulos juttelemaan sen ja Onurin kanssa. Jotain juteltiin siinä meidän typerästä kinastelusta ja käytiin aina välillä nappaamassa hotellin ravintolasta leipää yöpalaksi. ;) Sit yhtäkkiä meidän päälle putos vettä, vaik taivaalla ei ollu pilven pilveä. Jatkettiin jutustelua, kunnes sitä vettä tuli uudestaan. Tajuttiin, et toiset jätkät sitä vettä ilmeisesti heitteli, joten päätettiin kostaa. Me mentiin yläkertaan täyttämään meidän vesipulloja ja yritettiin mennä Ceylanin ja Gasperin huoneeseen Onurin avainkortilla, mut ne oli lukinnu oven sisäpuolelta. Kuultiin kyllä kuinka ne tirskahteli ja hihitteli oven takana kuin mitkäkin koulutytöt. Noh, Carlo löysi patjan jostain ja me laitettiin se niiden ovea vasten ja meidän avonaiset vesipullot patjan päälle. Se olis ollu täydellinen pila ellei Jean-Marie ois tullu käytävään (ei huoneesta) ja saanu raivokohtausta. Se sai sit lopulta vedet päälleen ja yritti töniä meitä muita sillä patjalla ja mut se rusensi seinää vasten patjallaan. :P Vähän pelottava tyyppi kun se on juonu..(ehkä se johtuu siitä et ainoa asia mitä se söi koko loman aikana oli ranskalaisia perunoita sekä lounaalla että päivällisellä. aamiaiselle se ei tainnu koskaan herätä)

Seuraavana päivänä oli sit tarkoitus mennä jätkien kanssa 7h veneretkelle, mut meille sanottiin ettei sitä järjestetäkään liian suurten aaltojen takia. Anteeks nyt vaan, hyvä kun tuuli puhalsi vähänkään viilentääkseen meitä. Ei niillä vireillä kyllä mitään aaltoja saanu millään aikaiseksi. Enivei, otettiin bussi Kemerin keskustaan ja käveltiin rantaa pitkin satamaan, jossa löydettiin kahden tunnin venereissu meille. Sitä ennen oli muutama tunti aikaa, joten mentiin rannalle makoilemaan (tällä kertaa meitä oli jopa neljä tyttöä uimassa..jätkät ei uskaltanu). Burger Kingin tarjoaman lounaan (tai mun tapauksessa vaniljapirtelön(nam)) jälkeen päästiin veneeseen ja rentouduttiin kunnolla. Tässä vaiheessa meillä ei enää tuntunut olevan mitään biiffiä jätkien kanssa ja ehkä nekin tajus et hei, tytöt lähtee seuraavana päivänä, et kinastelu ei kannata.

Päivällinen syötiin hotellilla ja siellä kävi taas ilmi kuinka clueless mä toisinaan oon. :)
Normaalisti pöydissä on vihreet liinat, mut siellä oli yks pitkä pöytä, jossa oli punaset liinat ja varattu-lappu. No, se oli kuitenkin ainoa pöytä johon meidän porukka mahtui, joten mä kysyin (söpöltä) tarjoilijalta voidaanko me istua siihen ja se vaan otti sen lapun pois ja sano et siitä vaan. Päivällinen oli tosi hyvää ja jälkkärit vielä parempia. Söin varmaan neljää erilaista jälkkäriä ja olin lopulta ihan supertäynnä. Yhtäkkiä valot meni pois päältä ja mä näin, että tarjoilijat kuljetti kakkua keittiöstä ruokasaliin. Tässä vaiheessa ainoa asia, joka mun päässä pyöri oli: "Aijaa, jollain on tänään synttärit. Hassua, sillä mun synttärit on huomenna." No kakku kuitenkin tuli aika hyvää vauhtia meidän pöytää kohti ja kun mun kaverit alko laulaa hyvää synttäriä mulle, mun päässä vihdoin loksahti palaset paikoilleen ja tajusin, että hei, kakkuhan on mulle. :) Oli kyl ihanaa, että Sanne ja Charléne muisti kun olin ekalla viikolla näyttänyt yhden leipomon ikkunassa olleita kakkuja ja sanonu että mun synttärinä haluan kakun. <3 Mutta olis ne kyllä voineet pysäyttää mun jälkkärinsyönnin, sillä kun tarjoilija ojens mulle kakkupalan, niin se oli järkälemäinen. Huh huh, puolet sain siitä syötyä, mutta loput piti kyllä jättää. Oli herkullista, mutta vähän liian paljon yhdelle aterialle.

Päivällisen jälkeen siirryttiin aulabaariin tavlan, jalkapallon ja juoruilun pariin. Jätkät olis ehkä halunneet lähteä kaupunkiin, mut loppujen lopuks päätettiinkin jäädä hotelliin. Tyttöjen kanssa mentiin vielä kävelemään hotellin puutarhaan ja rantaterassille ja ehdittiin just lopettaa juoruilut jätkistä, kunnes ne tuli meidän perässä rannalle. :) Oli kiva viettää rauhallinen ilta kaikkien kanssa ilman mitään kaameeta häslinkiä shuttlejen yms kanssa.

Seuraavana aamuna mä sain napattua meidän huoneen ekan suihkuvuoron. Ja hyvä luoja kuinka kadunkaan sitä. Olin just saanu suihkun päälle kun huomasin, että suihkusta kuuluu jotain outoa ääntä ja joku asia pomppii siinä mun vieressä. Hetki siinä meni kunnes tajusin, että se oli ihan superiso heinäsirkka!!! Kiljuin kuin hullu, juoksin pois kylppäristä pelkässä pyyhkeessä ja melkein itkin. Hyvä kun en sydäriä saanut. Se oli ääälllllöööööööööööö!!! XP No, loppujen lopuksi kun öttiäinen oli paennut nurkkaan, mä iskin sen päälle ison pyyhkeen niin, että se jäi sinne ansaan. Täytyy myöntää, etten oo montaa kertaa nähnyt kuinka kolme tyttöä käy aamusuihkuissa yhteisaikana alle 6 minuuttia. :D Ilmeisesti tää oli kans jätkien tekosia, sillä myöhemmin päivällä kun mä olin ostoksilla Virpin ja Nancyn kanssa, ne oli kyselleet Juliettelta ja Charlénelta "Did u guys already shower today?"

Oi miten vitsikästä... Noh, aamiaisen jälkeen mentiin tyttöjen kanssa hierontaan, jossa olin kyl pyytäny selkä/hartia/niskahieronnan, mutta sainkin kokovartalohieronnan. Se oli varmasti mielenkiintoinen kokemus hierojalle, sillä joka kerta kun se koski mun pohkeisiin, povitaipeisiin tai reisiin, mä aloin hihitellä ja sätkiä. Et rentoutuminen oli aika kaukana jalkojen osalta, mutta muu osuus oli oikein miellyttävää. Sieltä lounaalle ja sitten vielä viimeiset shoppailut ennen lähtöä Pamukkaleen. Kun tultiin Virpin ja Nancyn kanssa takaisin hotellin rannalle muiden luo, niin selkeesti ilmassa oli kyllä jonkinasteista haikeutta. Jätkät oli jäämässä ihan yksin vielä kahdeksi yöksi ja päätellen niiden aiemmista ajanvietteistä, niillä tulee olemaan todella tylsää. Tytöt sen sijaan lähtee kokonaan uuteen seikkailuun jättäen menneet tapahtumat taakseen ja unohtaen koko Kemerin.

Haha! Just joo. Totuus on, että jätkät teki kahden päivän aikana enemmän kuin koko matkansa aikana..kiva et päätti tehdä ne ilman meitä. :P Ja toisen totuuden kerron huomenna. Nyt meen nukkumaan.